Sähköllä potkua soutamiseen

Teksti: Pertti Rovamo Kuvat: Jyrki Suikkanen

Naapurini ja intohimoinen vesiretkeilijä Pekka Pouhula on parina viime vuonna pohtinut voisiko sähköstä saada helpotusta souturetkeilyyn hiukan samaan tapaan kuin sähköpyörästä on apua pyöräilyyn.

”Ajatus taisi lähteä liikkeelle siitä, kun olimme retkeilemässä Laatokalla ja mukana oli sekä kajakkeja että minä soutuveneellä. Huomasin, että yksin soutava ei pysy kajakkien matkassa. Mietin myös, että haluaisin vielä kiertää yksin Laatokan, mutta nyt soutamalla, en kajakilla. Kun ikää on kertynyt, jalat puutuvat pitkän päivän aikana kajakissa, soutuveneessä asentoa voi vaihtaa helpommin tai nousta vaikkapa välillä seisomaan”, kertoo Pouhula lähtökohdistaan.

Pekka Pouhula kiersi Laatokan kajakilla kesällä 2011. Hän on kertonut kokemuksistaan nettisivuillaan (pekka.koisua.fi). Senkin jälkeen hän on retkeillyt moneen kertaan Laatokalla, mutta koko kierros on ruvennut taas polttelemaan.

”En minä lähde Laatokkaa kiertämään pelkästään soutamalla. Jotain apua pitää olla. Matka on yli kuusisataa kilometriä. Täällä Saimaalla pääsee nopeasti tuulen suojaan saarten sekaan, mutta Laatokalla seuraava saari tai muu tuulensuoja saattaa hyvinkin olla kymmenen kilometrin päässä tai kauempanakin. Silloin hankalassa tuulessa rupeaa nopeasti nypyttämään”.

Laatokan Valamon Neitosen eteläpuolella, taustalla Kelisaari.

Polttomoottori pois pelistä

Pääasia oli kuitenkin säilyttää lihasvoimin retkeilemisen maku, mutta helpottaa sitä hiukan. Polttomoottori ei tullut kysymykseen.

Sen ääni on sellainen, etten halunnut sitä itseni ja luonnon väliin. Ajattelin, että sähkömoottori ja aurinkopaneeli sen vaatiman akun latausta varten voisivat olla ratkaisu. Pitää sähkömoottorikin hiukan ääntä, mutta hiljainen hyrinä ei sulje retkeilijää omaan äänikuplaansa”.

Neitonen toiselta nimeltään Ihmeellinen.

Millaiset välineet tarvitaan?

Perusasia on tietysti sähkömoottori. Hänellä se on Minn Kota Endura C2, joka maksoi 199 euroa. Akkuna toimi Znajder Marine 75 Ah veneakku, jonka hinta oli 90 euroa.

Sähkömoottori kuluttaa virtaa, eikä kohtalaisen suuri, 75 ampeeritunnin akkukaan ei toimi ilman latausta kuin tunteja. Ei Laatokalla eikä suomalaisissa retkisatamissa ole akun lataamiseen tarvittavia pistorasioita, joten ainoa retkeilijän mahdollisuus on ladata akkua aurinkopaneelin avulla.

Pouhula kertoo, että ensimmäiseksi hän etsi aurinkopaneeliksi halvinta vaihtoehtoa ja hän hankki Valamon souturetkelleen kesällä 2018 TelWin solara Flexo 10.0W:n aurinkopaneelin. Se oli liian heikkotehoinen eikä riittänyt akun lataamiseen. Puhelimen akun sillä kyllä sai ladatuksi.

Kesän 2019 Laatokan retkelle hän hankki Innoe 55W aurinkopaneelin, joka kaikkine asennustarvikkeineen maksoi 300 euroa. Se toimi jo hyvin. Paneeli latasi akkua soutamisen ajan, mutta kyllä virtaa kului selvästi enemmän kuin mitä paneeli soutamisen aikana latasi. Mutta leiriytymisen aikana illalla ja aamulla akku ennätti latautua aivan hyvin.

”Viime kesänä pidin moottoria usein käynnissä tyynelläkin, vaikka ei olisi tarvinnut. Eniten hyötyä moottorin avusta on tietenkin vastatuuleen soudettaessa. Jos olisin käyttänyt konetta apuna vain silloin, sen apu olisi riittänyt pitkiinkin päiviin”.

”Osoittautui myös, että irrallinen aurinkopaneeli on soutuveneessä kätevä. Sen voi heittää kokkaan retkivarusteiden päälle tai laittaa laitaa vasten pystyyn. Täytyy vain varoa, ettei astu sen päälle. Jotkut myyjät kyselivät, millainen teline paneelilla on. Ei soutuveneessä vai olla mitään kiinteää telinettä. Jos sattuu voimakas tuuli, se rupeaa ohjailemaan venettä. Varsinkin vastatuuli olisi vieläkin hankalampi”.

Neitonen. Munasaari (Munatsu) taustalla. Vastarannalle n.170km.

Sähkömoottorin ja soutajan yhteispeli

Kun olen kertonut joillekin sähköavusteisesta soutamisesta, moni on ihmetellyt, millainen vipujärjestelmä täytyy olla, että sähkö auttaa airojen liikuttelussa. Ei siitä ole lainkaan kyse. Sähkömoottori on veneen perässä tai laidassa kiinni ja tekee omaa työtään soutajan hyväksi.

Moottorin ja ihmisen yhteispelin rakentaminen ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertaista kuin äkkiseltään luulisi.

”Suurin yllätys sähköavusteisessa soutamisessa oli, että jos moottorin vaihde on pienellä, se ei auta vaan jarruttaa. Koska minulla on Arvo Ketolaisen veistämässä puuveneessä liukuva penkki, olen mitannut GPS-laitteella, että veneen nopeus nousee heikoissa tuulissa tai tyynellä noin 6,4 km:iin tunnissa. Jos moottori on pienimmällä vaihteella, joka yksinään kuljettaisi venettä noin 3km/t, se nopeus ei tulekaan soutamisen päälle. Moottorin pitää olla sellaisella vaihteella, että kone työntää venettä ainakin lähes soutunopeudella. Pelkästään lihasvoimin soutamisessahan veneen liike aina hidastuu, kun soutaja vetää airoja taakse uutta vetoa varten. Kun moottori on oikealla vaihteella, kone työntää venettä silloinkin. Siitä syntyy se fiilis, että tämähän kulkee ja helpottaa etenemistä”, kuvailee Pouhula.

Sähköisen avun hyviä ja huonoja puolia

Kun systeemi on säädetty oikein, sähkömoottori helpottaa soutamista. Se pitää vähän ääntä, vain pientä hurinaa ja veneen runko värisee hiukan. Akku on painava, joten kotirannassa on hankala jos ei ole sähköä, niin akku pitää kuljettaa sähkön lähelle. Retkellähän sitä ei tarvitse siirrellä, aurinkopaneelin saa sijoitettua sen lähelle. Itse moottori samoin kuin aurinkopaneeli ovat kevyitä ja helppoja kuljetella.

Huono puoli on, ettei akusta tiedä paljonko ajoaikaa on jäljellä, bensamoottorin säiliöön voi aika kurkistaa.

Tietysti jos puhuu soutamisesta, kuvissa ei näytä hyvältä, jos veneessä kuitenkin on moottori.

Lähtö Ristisaaresta




———————————————————–

Sähköperämoottorin kulutus

Laskelma ja teksti: Asiakaspalvelu@innoe.fi / Miika

  1. Sähkömoottori: Minn Kota Endura C2 (tehoalue 95 – 360 W)
  2. Akku: 75Ah (Akku tyypistä ei ole tarkempaa tietoa)
  3. Aurinkopaneeli: Innoe aurinkopaneeli 55W

Laskuissa tehty seuraavat oletukset:

  • Akuista pystytään käyttämään vain rajoitetusti niiden kokonaiskapasiteetista ennen alijännite rajaa. Se kuinka paljon pystytään käyttämään, riippuu akun tyypistä, kunnosta ja kuormituksesta. Käytetään laskuissa 80% akun kapasiteetista
  • Sähkömoottoria käytetään soutamisen aikana puolella teholla eli 180 W
  • Aurinkopaneelilta saadaan teoreettisesta maksimi latausvirrasta 70% eli noin 3 Ah

Sähkömoottorin kulutus tunnissa

180 W / 12 V = 15 A

Akusta kapasiteetti

75 Ah x 0,8 = 60 Ah

Sähkömoottorin teoreettinen ajoaika

60 Ah / 15 A = 4 h

Aurinkopaneelin tuottama virta 4 tunnin aikana

4 h x 3 A = 12 Ah

Aurinkopaneelilla saadaan lisää ajoaikaa noin

12 Ah / 15 A = 45 min

Laskuissa on käytetty teoreettisia arvoja ja tehty paljon oletuksia. Käytännössä asia ei ole aivan yhtä yksinkertainen. Akun kapasiteetti riippuu monesta eri tekijästä: akun tyypistä, kunnosta ja kuormituksesta. Aurinkopaneelit tarvitsevat auringon paistetta tuottaakseen sähköä ja niiden tuottoon vaikuttavat useat tekijät; auringon korkeus, asennuskulma ja pilvisyys.

Aurinkopaneelilla saadaan teoriassa noin 45 minuuttia lisää ajoaikaa eli noin 20% lisäaikaa matkantekoon. Suurin hyöty mikä aurinkopaneeleilla tässä tapauksessa saavutetaan, on että aurinkopaneeleilla saadaan tuotettua sähköä kaikkialla, missä vain aurinkoa on. Ajon aikana tyhjentyneet akustot saadaan ladattua täyteen miehistön levätessä ja matkan jatkuessa akusto on taas täynnä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.